Wednesday, October 12, 2011

Luostari (1)


Otsikko: Luostari
Viestejä yhteensä: 101
Keskustelu aloitettu: 04.06.2007 20:23
Viimeisin viesti: 05.06.2007 15:21

 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 20:23
Esikoislestadiolaisen herätyksen piirissä on ollut liikehdintää, jossa valtauomana on ihmisiä, jotka sanovat jatkavansa mitään muuttamatta liikkeen perinnettä.

Erilaisia sanoja käytetään kuvaamaan tästä poikkeavia, joissa yhtenä linjana on ollut Martti Lutherin ja uskonpuhdistuksen korostaminen.

Tämä luterilainen esikoislestadiolaisuus muistuttaa Norjan lestadiolaisuudessa tapahtunutta jakaumaa, jossa Lutherin korostus alkoi 1800-luvun lopulla.

Seuroissa luetaan Laestadiuksen postillojen lisäksi tai ehkä niitä enemmän Lutheria ja korostetaan kastetta.

Tässä on nähtävissä tietynlaista historian toistumista.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 20:27
On asetettu toiveita esikoisten pariin tulleiden opillisten painotusten korjautumista ja herätyksen paikalleen juuttuneiden sumien purkamista Lutherin avulla.

Puhdas evankeliumi ilman lain tekoja on lippuna, joka vapauttaa ahtaasta luottamisesta omaan vanhurskauteen väärällä tavalla.

Ongelmaksi nousi nopeasti suhde Lapin Wanhimpiin, lähetysmiehiin ja kirjeisiin, joiden arvostelu ei ollut liikkeen valtauoman mieleen.

Erilaista kärhämää on syntynyt, joka ehkä huipentui lahjakkaan ja heränneen kansan rakkauden ja luottamuksen vaatimattomalla olemuksellaan voittaneeseen Erkki Halmeeseen.
Asiaa podetaan vieläkin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 20:31
Ulkopuolisena en tunne enkä ymmärrä tämän sisäisen kitkan olemusta, onhan kyse hyvin pitkälle myös ihmissuhteista ja sukulaissuhteista.

Henkisestä ja hengellisestä ummehtuneisuudesta ja hämäryydestä esikoisten parissa kertoo esimerkiksi täydellinen kyvyttömyys ottaa vastaan Risto Blomin tutkimus Jumalan lapseksi tulemisesta lestadiolaisessa saarnassa ja opetuksessa.

Ruukku lehti ja nettiruukku ovat kiehtovia, koska liikutaan tämän liikkeen rajoilla, ajattelu ja kirjoittaminen on vapaata.

Esikoisten valtavirtaan kuuluvat eivät juuri tänne kirjoita, sitä ei ehkä pidetä suotavana, mutta jotkut kirjoittajat ja hyvin kirjoittavatkin.

Täällä on myös Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva kirjoittaja, jolla on lestadiolainen tausta, hieman niinkuin tuo pohjois-Karjalan ortodoksinen lestadiolaisuus 1900 luvun taitteessa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 20:40
Olen heittänyt tänne pökköä pesään, joka on lämmittänyt tuota luterilais-lestadiolaista linjaa edustavien kirjoittajien tunteita välillä kuumiksi.

Luterilaista linjaa muokkaa varmaan vahvasti Panu Savolaisen ja Jorma Ojalan ansiokkaasti kääntämä saksalainen teos Lutherista,

Andrea van Dulmen. Luther-Cronik

Martti Luther : elämä, teot ja kirjoitukset. Turku : Ideanova, 2002 (Juva : Bookwell). - 441 s.
ISBN 951-97720-2-2 (sid.) : 39,80 EUR
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 20:43
Ongelmana on se, että tietyt lestadiolaisuuden ominaispiirteet ovat kulkeutuneet tähän arvokkaaseen hengelliseen liikkeeseen läheisesti kuuluneiden tai kuuluvien mukana luterilaiseen siipeen.

Omapäisyys on perisuomalaista ja näkyi jo Lukijain liikkeessä sen ajan pappien mielestä. Tämä on suurta vapautta ajatella asioista henkilökohtaisesti, katsomatta kirkkoa tunnustavana yhteisönä tai sen perinteitä.

Tätä tietä yksi ja toinen on lentänyt itse asiassa aika kauas tunnustuksellisesta luterilaisuudesta ja ylipäätään kirkon uskontunnustuksista, ja päätynyt Raamatun perusteella itsenäisiin näkemyksiin.

Jotku silti pitävät itseään luterilaisina, mutta asiaa tarkemmin tutkittaessa osoittautuu, että mukana on muitakin aineksia ja erityisesti omaa teologiaa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 20:46
Tällaiset ovat nettiruukussa joutuneet kiivaan pommituksen kohteeksi eräiltä tahoilta, ja esimerkiksi nimimerkki Vilho sai yrittää selvittää näkemyksiään vuosien ajan vankkaa luterilaista oppositiota vastaan.

Saa nähdä palaako nimimerkki MikkoA monine varsin itsenäisine ajatuksineen niitä tänne puolustamaan, sylivauvan uskosta puhumaan.

Olen myös maininnut että nimimerkki Sepen omassa teologiassa on tuollaista itsenäistä ajattelua, joka ei välttämättä kaikilta osin vastaa suurten luterilaisten kirkkojen tunnustuksia ja opetusta.

Ei oikein voida ottaa vanhurskauttamisoppia erilleen kaikesta muusta, vaan on katsottava Kristuksen teologisen kirkkorakennuksen kaarien ja rakenteiden kokonaisuutta, kuten Tuomo Mannermaa on hyvin sanonut.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 20:50
Toinen piirre lestadiolaisuudessa, jonka jokainen suomalainen liikkeen kanssa tekemisissä oleva on kokenut, on voimakas sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne.

Oman joukon rajat tiedetään ja tunnetaan, vaikka niitä ei aina välttämättä ääneen sanottaisi.

Osataaan suhteellisen helposti kertoa, kuka on elävässä uskossa ja kuka kuolleessa, ja ehkä ilman suurempaa huolta todetaan, että 99 prosenttia ihmiskunnasta menee helvettiin.

Vanhoillisuudessa eli SRK lestadiolaisuudessa rajat ovat jo kiinni enkä näe että tuo liike koskaan siitä enään toipuu.

Esikoisuudessa on samanlaista oman joukon puolustamisen jyrkkyyttä ja Siionin muurien vartijoita, mutta jollain tapaa näyttää, että tiettyä avoimuuttakin on.

Ulkopuolisiin suhtaudutaan joka tapauksessa epäilevästi ja myös muita protestanttisia ryhmiä, herätyksiä ja kirkkokuntia epäillään.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 20:52
Eksklusiivinen seurakuntaoppi korostaa rajoja ja niiden merkitystä ja varjelee shibboletteja, tunnuksia joilla oma turvallinen ryhmä voidaan tunnistaa.

Kristus ikäänkuin omitaan itselle ja toiset pärjätköön. Lähetysrakkautta ei sanottavasti ole eikä oikeastaan sen kummempaa sisälähetystäkään.

Epäilemättä esikoiset osallistuvat kirkon tekemään lähetykseen ja uhraavat sinne varoja, mutta oma liike ei siihen juuri näytä kannustvan.

Se on keskittynyt oman seurakunnan, tämän meidän kristillisyytemme hoitamiseen ja varjelemiseen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 20:55
Luterilais-lestadiolaisessa linjassa korostetaan Tunnustuskirjoja ja erityisesti vanhurskauttamisoppia vapautena usein aika lakihenkisestä ja ulkonaisiin huomion kiinnittävästä perinteisestä saarnatyylistä.

Ei tarvitse tehdä mitään eikä saa tehdä mitään pelastuksen eteen, ja joka ei tätä ymmärrä on ulkona.

Eksklusiivinen seurakuntaoppi on siirretty ahtaammasta lestadiolaisen ripin ja syntien anteeksijulistamisen rajoista hieman laajemmalle, mutta tämä piiri on kuitenkin aika tiukasti kiinni ja muut ovat siitä ulkona.

Tästä näkökulmasta katsotaan ekumeniaa vinosti, koska se uhkaa kaataa maahan tällaisia selviä seurakuntarajoja, jotka vedetään nyt puhtaan luterilaisen opin ja Augsburgin tunnustuksen linjoille.

"Kristuksen kirkko on siellä, missä evankeliumi puhtaasti saarnataan ja sakramentit oikein jaetaan"

Muualla sitä ei oikeastaan ole.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 20:59
Oma näkemykseni on, että luterilais-lestadiolainen siipi ei voi viedä esikoisten arvokasta herätystä opillisesti parempaan suuntaan eikä se sitä haluakkaan.

Separatismi on vahva virtaus perinteisesti tässä voimakkaassa ja voimakastahtoisten ja rohkeiden ihmisten liikkeessä.

Olen vakuuttunut, että herätyksellä on edessä hedelmällisiä aikoja, mutta ne eivät nouse Lutherin korostamisesta eivätkä opillisesta vanhurskauttamisopin korostamisesta, vaan Raamatusta, lihaksi tulleesta Jumalan Sanasta.

Lutherissa ei itsessään ollut mitään voimaa, vaan hänkin kantoi kaiken voimansa Jumalan Sanasta jota hän yöt ja päivät tutki, käänsi kansankeielelle, sepitti mieliin jääviksi virsiksi ja opetti nerokkaan Vähän Katekismuksen avulla Matille ja Maijalle.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 21:05
Gerontikon, vanhusten sanoma, on nostanut pinnalle melkoisesti vaahtoa ja myös asiallista keskustelua mistä on kysymys.

Hyvin harva suomalainen, ortodokseja lukuunottamatta, on koskaan siitä kuullut tai siitä piittaa sen enempää kun Pyhän Hengen virvoittavasta vaikutuksesta ikivanhojen koptien Wadi Natrounissa.

En viitsi toistaa, mitä nettiruukussa siitä on sanottu, se asettuu aika lailla tuon kuvaamani peruslinjan puitteisiin.

Sen sijaan luostari on lähempänä aikamme ihmistä ja kristittyä. Nämä kaksi kuuluvat yhteen, autiomaan keljojen askeetit ja suuri luostarilaitos, joka vaikuttaa kaikkialla maailmassa.

Suomeenkin Birgitta sisaret ovat 1980-luvulta alkaen palanneet hiljalleen, sen jälkeen kun kuningas Kustaa Vaasa heidät Naantalista karkoitti.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 21:12
Epäilemättä kirjoituksillani täällä on tietty kielletyn hedelmän maku, koska tullaan suljetulta osastolta, jossa määrätään mitä saa lukea, kirjoittaa ja mitä pitää uskoa.

Eksklusiivinen kristinuskon malli.

Nettiruukun ihana vapaus on tässä tukkapöllyssä, huutamisessa ja mekastamisessa, joka tosiaan muistuttaa Asterixin ja Obeliskin gallialaista kylää.

Ilman sitä olisi samaa toistavan kuoron monotoninen laulu, saksalainen marssi tasatahtia, josta kukaan ei rohkene poiketa.

Erityisesti olen iloinnut monista totuuden välähdyksistä, joita kirjoittat eri suunnilta ovat tuoneet esikoisten todellisuudesta.

Samoin jokaisesta viestistä, joka on johtanut syvemmälle Raamatun lukemiseen ja tuntemiseen, tai käyttää Jumalan Sanaa maltillisesti ohjeeksi ja ojennukseksi.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.06.2007 21:13
Uskon että Pyhä Henki on siirtynyt myös internet aikaan ja käyttää näitäkin valtavai tietokanavia hyväkseen Jumalan valtakunnan asiassa.

Paljon täällä Jeesuksen nimi mainitaan, ja aina suurella rakkaudella, oli kirjoittaja kuka tahansa.

Siitä tulee oikein iloinen mieli.
 
 Kirjoittanut: jorma, 04.06.2007 21:48
Tämä luterilainen esikoislestadiolaisuus muistuttaa Norjan lestadiolaisuudessa tapahtunutta jakaumaa, jossa Lutherin korostus alkoi 1800-luvun lopulla.

Seuroissa luetaan Laestadiuksen postillojen lisäksi tai ehkä niitä enemmän Lutheria ja korostetaan kastetta.

Tässä on nähtävissä tietynlaista historian toistumista. (MikkoL)
-------------
Anteeksi, että rohkenen kritisoida pastorin analyysiä.

- Mikään historia ei toistu sikäli
että Lyngenin suunta oli
paikallinen.
Tällaista ei nyt ole

- Jos 1-2 prossaa eroaa pää-
joukosta, onko kysymys
jakaantumisesta kahteen
joukkoon?
 
 Kirjoittanut: jorma, 04.06.2007 21:50
Luterilaista linjaa muokkaa varmaan vahvasti Panu Savolaisen ja Jorma Ojalan ansiokkaasti kääntämä saksalainen teos Lutherista,

Andrea van Dulmen. Luther-Cronik

Martti Luther : elämä, teot ja kirjoitukset. Turku : Ideanova, 2002 (Juva : Bookwell). - 441 s.
ISBN 951-97720-2-2 (sid.) : 39,80 EUR
-------------------
Ei tällaista kukaan vakavissaan väitä!
 
 Kirjoittanut: jorma, 04.06.2007 21:52
Gerontikon, vanhusten sanoma, on nostanut pinnalle melkoisesti vaahtoa ja myös asiallista keskustelua mistä on kysymys.
(MikkoL)
--------
Minusta ne eivät ole nostaneet
vaahtoa. Ne ovat kuonavaahtoa itse, koska ne edustavat
sitä tuomittavaa hengellisyyttä, jostaa apostoli Paavali jo ankarasti varoittaa.

Eksytettyjä ihmisraukkoja emme tietenkään voi tuomita, vaan surkutella.
 
 Kirjoittanut: jorma, 04.06.2007 21:53
Oma näkemykseni on, että luterilais-lestadiolainen siipi ei voi viedä esikoisten arvokasta herätystä opillisesti parempaan suuntaan eikä se sitä haluakkaan.
(Mikko)
--------
Ajatus on oikea!

Sikäli, että tällaista siipeä ei ole muualla kuin Mikko Louhivuoren mielikuvituksessa.
 
 Kirjoittanut: jorma, 04.06.2007 22:01
Eksklusiivinen seurakuntaoppi on siirretty ahtaammasta lestadiolaisen ripin ja syntien anteeksijulistamisen rajoista hieman laajemmalle, mutta tämä piiri on kuitenkin aika tiukasti kiinni ja muut ovat siitä ulkona.

Tästä näkökulmasta katsotaan ekumeniaa vinosti, koska se uhkaa kaataa maahan tällaisia selviä seurakuntarajoja, jotka vedetään nyt puhtaan luterilaisen opin ja Augsburgin tunnustuksen linjoille.

"Kristuksen kirkko on siellä, missä evankeliumi puhtaasti saarnataan ja sakramentit oikein jaetaan"

Muualla sitä ei oikeastaan ole.
----------------
Missä tällainen siipi majailee?

Jorma, Patu, Haamul, Sepe + Co, eivät taida tuntea tällaista määritelmää omakseen.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 04.06.2007 22:45
Eikös esikoislestadiolaisuus ole AINA ollut virallisesti luterilainen? LÖuterilaisen kirkon herätysliikkeeksi lestadiolaisuus on alunperin syntynytrkin. Opiiriidat ovat sen rikki repineet jo alkaen 1800 luvun loppupuolelta.

Joku keino on pitänyt keksiä, että saadaan muutettua veljet ja sisaret "muiksi", eli ulkopuolisiksi.

Se keino on ollut julistaa oma joukko, "vain me" ja "hyvä me".

Mikä on kerran liikkeessä opittu jumalaton keino hoitaa vaikeat asiat, niin se on perinteenä jatkunut isältä pojalle jo toista sataa vuotta. Ja edelleen perinteestä pidetään kiinni kynsin ja hampain, keinoja kaihtamatta.

Niinpä lestadiolaisia onkin kaikkiaan 18 joukkoa, jotka valtaosaltaan tuomitsevat toinen toisensa, ja kaikki muutkin Jeesukseen uskovat kadotukseen.
Muuhun ei ole kyetty, koska Kristuksen sana Jeesukseen uskovien keskinäisestä rakkaudesta on hylätty.

Melko outoja lisä- rajoja täällä näyttää edelleen rakentuneen.
 
 Kirjoittanut: Patu, 04.06.2007 22:49
Keskustelupalsta on otsikoitu "Luostari"- aiheiseksi. MikkoL vahvalla esikoislestadiolaisuuden asiantuntemuksella analysoi liikeen historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta ja sen eri suuntia.

Tarkoitaneeko hän sitä, että liike on henkisesti askeettinen luostarilaitos, joka vaikuttaa hänestä rakkaalta ja välttämättömältä kristityn kasvulle.

MikkoL lupasi ottaa vanhusten kirjat käsittelyyn ja selvästi kaivaa esiin sen syvällisiä pohdintoja nöyryydestä. Samaan henkeen hän voisi käsitellä myös Vanhinten Kirja I-III ja löytää sieltä meille salattua viisautta.

"Sen sijaan luostari on lähempänä aikamme ihmistä ja kristittyä. Nämä kaksi kuuluvat yhteen, autiomaan keljojen askeetit ja suuri luostarilaitos, joka vaikuttaa kaikkialla maailmassa." MikkoL

Luostarit ja omien tekojen hurskaus on kaikkien aikojen kristittyjä ollut lähinnä ihmisten luontoa.
 
 Kirjoittanut: jorma, 04.06.2007 23:15
Omavanhurskaus konsteineen on ajatonta, kuten Jumalan sanakin.

Siten geronimotkaan eivät keljansa hämärässä keksineet mitään uutta.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 01:00
Tota joo. Mitähän tähän sanos?

Kaikkina aikoina on maailmassa ollut ihmisiä joiden ongelma on mainittu tässä:

Kol. 2:18 Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, ...

1. joka on mieltynyt nöyryyteen 2. ja enkelien palvelemiseen
3. ja pöyhkeilee näyistään
4. ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama

Kol. 2:19 eikä pitäydy häneen, joka on pää

- ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 01:00
Kol. 2:20 Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, ...

- miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
Kol. 2:21 "Älä tartu, älä maista, älä koske!"
Kol. 2:22

- sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta
-ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?

Kol. 2:23 Tällä kaikella tosin on viisauden maine

*) itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi
ja sentähden, ettei se ruumista säästä;

*) mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.

Kol. 3:1 Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa,

- niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella.

Kol. 3:2 Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on,

- älköön siihen, mikä on maan päällä.

Kol. 3:3 Sillä ...

*** te olette kuolleet, ***

... ja teidän elämänne on ...

**kätkettynä ***

- Kristuksen kanssa Jumalassa;

Kol. 3:4 kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin ...

*** hänen kanssaan*** ...

- ilmestytte kirkkaudessa.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 01:11
Kristinuskossa kaikki Jumalan lapset ovat siis kuolleita.

Heillä on kokonaan uusi elämä.
Tuo uusi elämä on Kristuksen kautta Jumalassa.

Lihallisen ihmisen on mahdotonta tätä käsittää, että tullakseen Jeesukseen uskovaksi, siis Jumalan lapseksi, ihmisen on suostuttava naulittavaksi ristille, täysin liikkumattomaksi.

Ja sellaisena nahlurin orteen ingoitettuna, ottamaan USKOLLA vastaan kokonaan uuden elämän, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

Tämä on kuitenkin Jumalan valtakunnan salaisuus.

Ihmisteot hänen kunniansa ja ylpeys eivät koskaan tule pääsemään taivaan portista sisäpuolelle. Portti on ahdas niinkuin Raamattu sanoo.

Suurimmankin sotasankarin ja pöyhkeilijän on sustuttava uskomaan totuus, joka on: Olen lävitse synnin turmelema, ja kyvytön kaikkeen hyvään".

Tätä havaintoa joka on Jumalan Hengen vaikutus, kutsutaan heräykseksi. Tai toisilla sanoilla, sydämen särkymiseksi Kristuksen vaivojen katselemisessa. Niiden vaivojen, jotka Jeesus kärsi, stilettini tunkeutuessa hänen kylkiluidensa väliin.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 01:13
Kirjoitusvirheiden korjaus:

Ja sellaisena, nahkurin orteen pingoitettuna, ottamaan USKOLLA vastaan kokonaan uuden elämän,

- elämän joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 01:17
Taivas olisi varmaankin täynnä väkeä jos sinne pääsisi mukana ihmiskunnia.

Pilkka ja vaino Kristuksen tähden ja maailman langettama häpeäpaalu Jeesuksen seuraajalle, on käännyttänyt monet taivaan portilta, kunniansa perässä takaisin maailmaan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 05:58
Minkäänlaista esikoislestadiolaisen liikkeen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden analyysiä en ole huomannut Patun, Jorman tai Sepen juuri edes yrittäneen.

Tälle palstalle nyt tulleet palautteet ovat tyypillistä luterilais-lestadiolaista teologiaa sellaisena kuin se on vuoden mittaan nettiruukussa näkynyt

vaikka on itse sitä luonut, jorma näyttää sanovan, ettei tällaista siipeä ole edes olemassa!

perusteemat on helppo tuosta poimia, jotka keskittyvät vanhurskauttamisoppiin.

En oikein ymmärtänyt kielsikö jorma myös Augsburgin tunnustuksen mukaisen seurakuntaopin, vai onko se vain viestistä nouseva väärinkäsitys.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 06:04
Sepe viittaa Kolossalaiskirjeeseen.

Tämä on hyvin tärkeä Jumalan sanan kohta ja liittyy aiheeseemme hyvin läheisesti.

Aion ottaa sen esille jatkossa, kun käsittelen Egyptin kristillisyyttä enemmän, etenkin gnostilaisuutta.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 06:05
Patulta jäi ehkä huomaamatta viittaamani kytkentä Läntisen autiomaan keljojen ja kristillisen kirkon kannalta niin olennaisen luostarilaitoksen syntymisen kanssa, jota aion esitellä.

Toistan vielä, että Martti Luther lähti nuorena herkkänä kristittynä tiukkaan augustinolaisluostariin, jossa hän syventyi tuollaisen yhteisön elämään, hengellisyyteen ja aikansa katolisen kirkon teologiaan sisältä käsin.

Kuten Savonarola myös Martti
Luther on katolisen kirkon luostarin kasvatti.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 06:07
Erona on, että Savonarolan opettajia olivat dominikaanit, Lutherin augustinolaiset.

Ero varhaiskeskiajalla syntyneiden dominikaanien ja augustinolaisten teologisesa perinnössä on erittäin suuri vaikka ei siltä päällisin puolin näytä.

Näitä syviä juuria olisi esikoisherätyksen luterilais-lestadiolaisen siiven tärkeä tuntea.

Luther ei tule tyhjiöstä, yli tuhannen vuoden katkoksen kautta.

Ei myöskään suljettujen ovien takana tapahtunut herätys Lapissa tule tyhjiöstä, kahdentuhannen vuoden tauon jälkeen.

Tällainen ajattelu voi syntyä vain tietämättömyydestä, teologiset tomppelit ovat sitä luoneet monissa eri ryhmissä eri puolilla maailmaa.

"Raamatullinen apostolinen valo syttyi taas meille, mutta suuri on maailman pimeys"
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 06:20
Patu, käsi sydämelle

katso miten nuo kaksi perusluterilaisena itseään pitävää kirjoittajaa sylkee äidin päälle tuolla toisella palstalla

onko tämä sinusta nyt oikean ja puhtaan evankeliumin opin hedelmää?

minusta tämä on kilvoittelun puutetta, nukahtamista omaan vanhurskauteen luottaen.

ei sellaiseen vanhurskauteen, joka tulee teoista, vaan "minä uskon oikein, siis saan puhua törkeästi kuin röyhkein katujätkä tälle kauniille ja herkälle äidille."

hyi helvetti!
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 06:49
tästä ansaitsevat arkkipiispa Leon suosituskirjeellä kuukauden Siinain luostarissa hiljaisuudessa miettimässä kristittynä vaeltamista.

Joka aamu nousu parannuksen portaita 2000 askelta Katariinan vuoren huipulle ennen auringonnousua ja siellä vapaata rukousta ja Isä meidän.

osallistuminen päivän liturgioihin vapaaehtoista, oma hartaudenharjoitus edellytetään, viisi rukoushetkeä.

Päivällä työskentelyä luostarin puutarhassa, yksinkertainen ruoka ja raikas ilma ovat terveellisiä sekä sielulle että ruumiille.

palaavat ahavoituneina ja iloisina luostarikokemuksestaan, suuri Siinain hiljaisuus mielessä pitkään.

varsinainen hiljaisuuden retriitti äidin naurajille!
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 06:50
ja ei, kuukausi Siinain luostarissa ei todellakaan tuo mitään ansioita Jumalan edessä, pois se!

(bonuksensa jorma saa istua luostarin kirjastossa ja lukea ikivanhoja käsikirjoituksia, Raamatun lisäksi vaikkapa Gerontikonia kreikaksi papyruksella!)
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 07:53
Mikon mielestä Taivaan isää antaa nannaa ja namusia,
jos hylätään Hänen Sanansa ja ruvetaan omavanhurskaaksi.
Logiikkaa sekin.

--------------
Ajattele, mikä bonus on Venäjän kansalla kulttuurissa.

Sinun logiikallas se on diktatuurin suuri siunaus!
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 07:58
Luther ei tule tyhjiöstä, yli tuhannen vuoden katkoksen kautta.

Ei myöskään suljettujen ovien takana tapahtunut herätys Lapissa tule tyhjiöstä, kahdentuhannen vuoden tauon jälkeen.

(MikkoL)
----------------
Mikä siinä on, että
Mikko panee tällaisia omia kuvitelmia toisten päähän?

 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 08:02
Erona on, että Savonarolan opettajia olivat dominikaanit, Lutherin augustinolaiset.
(Mikko)
----------------
Aivan!

Meitä ei kuitenkaan pelasta dominikaanien opetus, vaan evankeliumin sana.
Se oli Savonarolan ja Lutherin opettajilta kadoksissa.

Kadoksissa se on gerontikoiltakin.
Kunhan nyt siellä hoitavat pyhää lihaansa ja mielyttelevät jumalaansa.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 08:28
Minä en tunnista itseäni enkä muitakaan raamatullisia kirjoittajia näistä Mikon sitaateista.
Ilmeisesti hän ei ole oikein sisäistänyt uskon kysymyksiä.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 08:32
On aivan samaa, onko ihminen dominikaani, lapinvanhin, paavi, tai jesuiitta tai luterilainen pappi.

Kaikkien kohdalla tulee kysymykseen se, mitä itse uskoo ja mitä opettaa.

Opetus on aika pinnallista, jos ei itse ole uskomassa.

Omavanhurskaus ja omiin töihin turvaaminen on syntiä, opettipa sitä Mikko, dominikaani tai lestadiolainen saarnaaja.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 08:40
osoitat kirjoituksillasi vain että analyysini on suurinpiirtein kohdallaan.

siinä missä vanhoillislestadiolainen näyttää minulle kädellään, että tässä meidän välillämme kulkee taivasten valtakunann raja siinä sinä kirjoituksillasi yrität väittää olevasi taivasten valtakunnassa sisällä.

teologinen perustelu on vain toinen, kuvio muuten aivan sama eksklusiivinen, muut poissulkeva, uskon käsitys.

SRK tietää, että on saanut Pyhän Hengen valtuuttaman ihmisen kautta oikean synninpäästön ja kuuluu siksi Jeesuksen omiin.

luterilais-lestadiolainen tiettä, että uskoo oikein Lutherin opettaman evankeliumin, joka Raamatun pyhästä sanasta nousee, ja kuuluu siksi Jeesuksen omiin.

ymmärrät jorma varmaan, että luterilaisen opetuksen mukaan sinä et voi tietää mikä on minun suhteeni Jeesukseen.

se on lestadiolaisesta perinteestä nousevaa harhaa, jota ehkä kuvittelet uskoksi tai henkien erottamisen lahjaksi.

täyttä harhaa se on, ihmisille ei ole sellaisia valtuuksia annettu.

onneksi.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 08:44
voit hyvin sen sijaan sanoa, että Gerontikon on epäraamatullinen.

Vaikka et viitsisi edes sitä lukea, tosin silloin se vaikuttaa hieman ennakkoluuloiselta arviolta.

tai Patun tavoin että Gerontikonin opetus tulee syvyyksien isästä.

aito lestadiolainen ääni! ehkä isä Lutherkin olisi sanonut samaa, jos olisi kirjan tuntenut.

hän kutsui paavia antikristukseksi ja puhui kirkon Baabelin vankeudesta.

olen pikkuisen kertonut täällä paavi Aleksanteri VI, Savonarolan tappajasta ja renesanssipaaveista pahimmasta. ymmärrän Lutheria tässä hyvin, Leo X bannasi hänet.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 08:47
"Mikon mielestä Taivaan isää antaa nannaa ja namusia,jos hylätään Hänen Sanansa ja ruvetaan' omavanhurskaaksi."

tämä lapsellinen harhaopetus ei ole minun henkilökohtainen näkemykseni.

sen sijaan ajattelen, että sinä turvaat omaan vanhurskauteesi, luotat siihen että olet vanhurskas.

koska uskot niinkuin raamatuissa on kirjoitettu.

tämä luottamus voi nousta uskosta, mutta jos se nousee jostain muusta, se johtaa hengelliseen ylpeyteen ja kristiyn syvään uneen, että kuorsaus oikein kuulu ja tarvitaan unilukkaria tökkimään vähän hereille.

hedelmistään puu tunnetaan, eikö niin? jokaisesta turhasta sanasta tuomitaan, eikö niin?

ainakin Raamattu niin sanoo, vaikka et sitä uskoisikaan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 08:50
"tseäni enkä muitakaan raamatullisia kirjoittajia"

joka itsensä ylentää, se alennetaan, joka itsensä alentaa, se ylennetään

nettiruukussa on erityisesti Raamatun tuntemus suuri huolenaihe. Kirjoituksiin kyllä viitataan, mutta niitä käytetään lähinnä jo aikaisemmin tiedettyjen ja uskottujen asioiden varmistamisena, sen sijaan että avoimesti tutkittaisiin, mitä sinne on todella kirjoitettu.

en ole huomannut että sinä olisit tästä peruskaavasta poikkeus.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 09:42
Kiitos, kovasti Mikko!

Eka kertaa kun luterilainen pappi tuomitsee siitä, että kerskaukseni on Kristus ja luottamukseni Raamatun sana.

Uskon, että palkkani on oleva suuri ja se on taivaassa.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 09:44
sen sijaan ajattelen, että sinä turvaat omaan vanhurskauteesi, luotat siihen että olet vanhurskas.

koska uskot niinkuin raamatuissa on kirjoitettu. (Mikko)
------------------
Jeesus mua rakastaa, Raamattu sen ilmoittaa, vaikka olen heikkokin, hoitaa mua hellimmin!

Etsi sinä, Mikko, vapaasti niitä uskontotieteen hedelmiä erämaasta!
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 09:50
Mikko,
Sinun väitteesi minun seurakuntaopistani on täyttä puppua.
Ilmeisesti et haluakaan sitä tietää.

Sinun suhteestasi Jeesuksen en kaikkea tiedä.
Se tiedän, että tuot tänne väärää vanhurskautta, ja luot töiden opin gloriaa.
Sanokoon joku viisaampi, mistä hengestä se lähtee.

Jeesuksen lampaat vierastavat sitä opetusta, kuten Hyvä Paimen itse sanoo.
----------
Asenteesi on sama, joka ruhjoi veljiä näiden halutessa tutkia
Galatalaiskirjeen selitystä rukoushuoneella.
MikkoL:
"Se tiedän, että tuot tänne väärää vanhurskautta, ja luot töiden opin gloriaa." mutta kun tuo ei ole totta..
no Hyvä Paimen hoitaa asian
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 10:12
no niin, kun kaikki tämä on tullut sanottua, eiköhän sitten taas palata päiväjärjestykseen
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 10:18
katsotaan nyt aivan rauhassa mikä on erakko, mihin hän pyrkii ja millaista teologiaa ja kirkkohistoriaa asian ympärillä on

katsotaan sitten mikä on luostari, mitä teologiaa ja kirkkohistoriaa asian ympärillä on

koetetaan tältä pohjalta sitten katsoa, mikä on protestanttisen luostarilaitoksen kritiikin olemus

näin kun teemme tulee samalla mietittyä iskusanoja enemmän mitä on "omavanhurskaus", lain teot ja evankeliumi, aidointa luterilaisen teologian harjoitusta, eikö niin.

Luther sanoi että "se on teologi, joka osaa oikein erottaa lain ja evankeliumin"

koetetaan kilvoitella tämän kirkkoisän neuvojen mukaan keskeisessä asiassa, joka on itse asiassa aika iso juttu myös kristinuskon suhteessa juutalaisuuteen ja islamiin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 10:21
luterilais-lestadiolainen näkökulma on tärkeä nettiruukun kannalta ja koetan sitäkin miettiä jatkuvista tuomioista ja kampitusyrityksistä huolimatta.

mitä pelkäämistä tässä on? jos olen väärässä, monet kirjoittajat mielellään sen osoittavat, jotkut tekevät niin jos olen oikeassakin!
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 10:35
Mistä tulee tarve pistää sanoja toisten suuhun, Mikko?
Sotia sitten niitä vastaan? Omia sanojasi!
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 10:39
Meidän raamatullisten kritiikki ja linja on opillinen, se kohdistuu väärästä opetuksesta syntyneisiin kristillisiin ratkaisuihin.

Meitä ei kiinnosta siinä mielessä kirkot, instituutiot tai yksilöt.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 10:42
Kuten Patu toisaalla sanoi,
gerontikkojen opetukset nousevat jostakin hyvin syvältä.

Luther oli sitä mieltä, että luostarelämä oli perkeleestä.
Niin se on vieläkin, s i i n ä
määrin, mitä ihminen näin katsoo pääsevänsä paremmin Jumalan armoon ja suosioon.

Muussa suhteessa voi aivan hyvin rukoilla ja veisata Herralle luostarissa, siinä kuin Laestadiuksen seurapirtissä
Karesuannossakin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 10:44
raamatullisuus ja luterilaisen opin korostaminen eivät ole sama asia.

evankeliumi ei ole oppi vaan elävä Herra Jeesus Kristus

minua kiinnostaa äärettömästi Hänen kirkkonsa ja siihen kuuluvat ihmiset, en lakkaa sitä ihmettä tässä maailmassa miettimästä
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 10:47
"missä määrin ihminen näin katsoo pääsevänsä paremmin Jumalan armoon ja suosioon."

tuo on totta.

Luther tajusi, että talonpoika pellolla voi olla yhtä hurskas tai hurskaampi kuin munkki kammiossaan.

Kuningas Kustaa Vaasa kielsi lailla luostarit Ruotsi-Suomessa 1500 luvun alussa.

Luostarielämä ei ole perkeleestä sen enempää kuin paavikaan. Mutta perkele osaa vääntää kaiken hyvän ja Jumalan luoman rumasti vinoon, turmella ja tuhota.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 10:48
"Kuten Patu toisaalla sanoi,
gerontikkojen opetukset nousevat jostakin hyvin syvältä."

niin sanoi ja sinä toistat sen

olen koettanut varovasti ja kohteliaasti kutsua Patua parannukseen moisesta koptikirkon häpäisemisestä
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 10:49
Minua on häirinnyt tuo Mikon ylimielinen sivistäjän asenne.

Korkea hybris näkyy haittaavan luetun omaksumistakin.
Sitten maalaillaan minun käsityksiäni seurakunnasta ja luostarista.

Ei ole vuottakaan, kun kerroin, että poikavuosistani lähtien olen halunnut mennä Siinain luostariin ja viettää siellä viikon kirjoitellen. Sinne ei kuitenkaan protestantti pääse.
Joka ikinen sunnuntai olen kuunnellut radiosta ortodoksisen jumalanpalveluksen, kunnes se klo 12:00 loppuu kesken...
Siellähän tulee paljon puhdasta Jumalan sanaa, kun veisataan ja rukoillaan psalmien sanoin.

Mutta, en silti tee Mikon tapaan jokaisesta omanvanhurskauden paskaa puhuvasta ortodoksimunkista pyhää miestä.
Esikuvaksi muille.
Sellainen on rangaistava teko ja kauhistus Herran edessä.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 10:51
Ei Patu Koptikirkkoa ole sanallakaan häväissyt.

Ole, Patu-veljemme, vapaa!

Patu on muistellut mielessään Paavalin sanoja:

"Jos joku teille toisin saarnaa, mitä me olemme saarnanneet... jos vaikka enkeli taivaasta... jne.!"

Ei ole ensimmäinen kerta kun viha syntyy siitä, että halutaan pitää kunniassa raamatulllista uskoa.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 10:57
raamatullisuus ja luterilaisen opin korostaminen eivät ole sama asia.

evankeliumi ei ole oppi vaan elävä Herra Jeesus Kristus
(Mikko)
--------
Ei tällainen tyhjä mantra selitä yhtään mitään.

Siellä, missä perusteena on Sanan sijasta ihmisopit, ei ole Jeesusta Kristustakaan.
"On vain pöllöjä ja pelikaaneja ja takkuisia peikkoja, se on, täysinoppineita tohtoreita ja heidän myrkyllisiä oppejaan"

Oppi:
Se ohjasi Kristuksen luo Saksassa.
Se ohjasi myös heränneitä Kristuksen luo Karesuannossa ja Norrlannissa.
Tie oli kadonnut ihmisoppien harhaan.
Oppi = oikea opetus ohjasi sieluja Kristuksen luo.

 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 11:00
Nyt on käynyt niin, että
Nettiruukkuun on tullut voimakas ihmisoppien saarnaaja.

En ole huolissani.
Varmasti Jumala on vahvempi, evankeliumi saa vielä sijansa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 11:01
kuten kirkossa rukoillaan, varjele Herra palvelijasi puhtaina opissa ja elämässä

Aamen
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 11:04
Paavihan on kirkkonsa primas.
Totta kai, toivomme hänellekin parannuksen armoa.

Mutta, ei kai Jumalaa vastaan saa opettaa, vaikka sattuisikin olemaan Rooman piispa?

Luostarit perkeleestä!!!!!
No, ei meitin ristillisyyvessä ole pruukattu kiviä ja pruukia tuomita.
Mutta, luostarit ovat saaneet alkunsa väärästä vanhurskaudesta ja sen kanssa hääräten ne toimivat.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 11:06
Moni nousee evankeliumia vastaan ja alkaa sitä työkseen hämärtämään. Siitä vaan, jos inspiraatio käskee.
Ennen pitkää se työ raukee.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 11:06
mantra?

ihmisoppia?

evankeliumi on ilosanoma

oppimattomat lammaspaimenet kuulivat sen Betlehemin yössä aaseineen ja koirineen ja kertoivat siitä Marialle ja Joosefille

oppi laista ja evankeliumista on tiukkaa tutkittavaa teologian professoreillekin, suurten kirkolliskokousten väittelyjen aihe

evankeliumi ei ole oppi vaan Herra Jeesus Kristus, joka on syntynyt ihmiseksi pieneen Betlehemin talliin, lihaksi tullut Sana

incarantus est
MikkoL:
incarnatus est.
näin on hataraa tämä kirjoittaminenkin
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 11:10
mikähän tässä nyt niin häiritsee, kun sanoin että keskustelun tavoite on juuri noiden asioiden selvittely.

mistä luostariliike alkoi, esimerkiksi, vaatii vähän enemmän tarkastelua kuin ajatus että ihmiset keksivät itselleen keinoja tulla hurskaammiksi Jumalan edessä hyläten Jeesuksen armotyön

sketsit ja pilakuvat ja irvistelevät sarvipäät sopivat sarjakuviin, eivät luostarien todellisuuteen
 
 Kirjoittanut: viola, 05.06.2007 11:36
"Evankeliumi ei ole oppi vaan elävä Herra Jeesus Kristus" MikkoL

Sydämeni läikähtää aina ilosta näiden sanojen alla. Jeesus elää!

"Ylistäkää Herraa, sillä Herra on hyvä, veisatkaa kiitosta Hänen nimellensä, sillä se on suloinen."
Psalmi 135:3
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 11:50
"Evankeliumi ei ole oppi..".

Joo.
Mutta o p p i kertoo, mitä evankeliumi on!

Ilman tätä oppia miljoonat ja taas miljoonat kristityt eivät tätä asiaa tiedä!

-------------
Minä en halua olla väärä huoneenhaltija eli taloudenhoitaja.

Olin tässä viikon ajan eräässä roomkat perheessä, ja kerroin heille opin totuuden, jota he eivät olleet tienneet:

- älkää rukoilko jotakin pyhimyksenroikaletta, vaan rukoilkaa Isäänne Taivaassa.
Jeesus antoi siihen rukouksenkin.

- Neitsyt Maria ei ole luojamme, vaan kaikkivaltias Jumala, joka on luvannut auttaa meitä.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 11:53
Just joo. Hämärrä sinä Mikko vaan evankeliumin sanaa.
Se tekee meidät vahvemmaksi.

Mahtuu tänne nettiin yksi tohtori Eckikin.
------------
Kristusta emme enää löydä Betlehemissä.

Hän on Sanassa ja sakramenteissa.

Mutta, hän ei ole siinä sanassa, jossa neuvotaan pelleilemään omassavanhurskaudessa geronimona.
 
 Kirjoittanut: hibernatus, 05.06.2007 12:15
Minusta MikkoL:llä on tärkeä rooli Nettiruukkun ummehtuneen ilman saamiseksi liikkeelle. Ilman MikkoL:n kirjoituksia kaikki kulkisi täällä aina ja alituisesti samaa rataa.
 
 Kirjoittanut: hibernatus, 05.06.2007 12:16
Tunnen Norjan lyngenlestadiolaisuuden henkilökohtaisesti aika hyvin. Muista lestadiolaisuuden suunnista se eroaa ennen kaikkea sakramenttioppinsa osalta.
 
 Kirjoittanut: hibernatus, 05.06.2007 12:16
Kasteoppi on aitoluterilainen, eli uudestisyntyminen sijoitetaan kasteeseen eikä korosteta mitään myöhempää hengellistä kokemusta uudestisyntymisenä niin kuin tyypillisesti muissa lestadiolaisuuden suunnissa. Ehtoollisoppi on lähellä esikoislestadiolaisten ehtoollisoppia, mutta eroaa vanhoillislestadiolaisten ehtoollisopista.

Lyngenlestadiolaisuudessa ei myöskään korosteta Pyhän Hengen saaneiden ketjua, eli että uskon voi saada ainoastaan sellaiseen ketjuun kuuluvan julistuksesta. Myös luetulla sanalla uskotaan olevan yhtäläinen vaikutus. Ja liikkeeseen kuulumattomien pappienkin synninpäästöjulistus otetaan samalla tavalla vastaan kuin omien saarnaajien.

Näistä suomalaisista luterilaisen suuntauksen esikoislestadiolaisista lyngenlestadiolaiset eroavat kuitenkin selvästi pyhitysopin osalta, sillä lyngenlestadiolaiset korostavat pyhitystä lähes samalla volyymilla kuin esikoislestadiolaiset. Lisäksi heillä on samantyyppisiä "elämäntapasääntöjä"kuin esikoislestadiolaisillakin, joskin huivien harveneminen, naisten hiusten lyheneminen ja televisioiden yleistyminen on siellä edennyt jo selvästi pidemmälle kuin Suomen esikoislestadiolaisuudessa.
 
 Kirjoittanut: hibernatus, 05.06.2007 12:28
Niin, ja Laestadiuksen lukeminen on lyngenlestadiolaisten seuroissa yhtä harvinaista kuin Lutherin lukeminen esikoislestadiolaisten seuroissa. Muutenkaan keskivertolyngenlestadiolainen ei ole kauheasti lukenut Laestadiusta mutta Lutheria kylläkin. Yksi jännä piirre lyngeniläisten seuroissa on, että saarnatekstiä ei välttämättä oteta Raamatusta, vaan se saatetaan ottaa vaikkapa Lutherin katekismuksesta.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 12:41
Joo, Hibernatus,
kenties se armosta ansiottomille puhuminen vähän vähenee.

Mutta, Herra tietää kaiken, ja rikkaruohon kylvöllä on nyt oma aikansa. Se päättyy kerran.

Kun sitä tehdään valheen ja kirosanojen voimalla, herää epäilys, että apu tulee alhaalta.

---------
Kukin puhuu siitä, mihin uskoo.

Minä olen Jumalalle kiitollinen siitä, että Hän on osoittanut minulle poikansa, ja tien uskon vanhurskauteen.

Jumala säilyttäköön uskossa loppuun asti!
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 13:13
"...rooli Nettiruukkun ummehtuneen ilman saamiseksi liikkeelle."

Kuinka määrittelet kirkkaan evankeliumin ummehtuneeksi?

Liikkeellä Jeesuksen uskovan pitää ollakin, nimittäin kirkastamassa Kristusta. Ja häneen uskoviksi tulleita opettamaan ja Kastamaan Pyhällä Kasteella Kristuksen omiksi.

Mutta voi tavaton sitä
"rakennustellinkien" määrää, jonka alle Kristuksen kirkko on hautautunut lähes näkymättömiin.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 13:19
- Uskoa saat, kunhan...,
- ja muuten kyllä, mutta ...

Tämä on aina oman vanhurskauden evankeliumin alkulause.
---------------

Kristuksen Henki sen sijaan sanoo;
TULE, sillä kaikki on valmistettu.

Jos sinun on nälkä, tule ja syö. Jos sinun on jano, tule ja juo kuolemattomuuden lähteestä. Joka tahtoo tulkoon ja ottakoon elämän vettä lahjaksi. Kiitos Jeesus, hallelujaa!!!

Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 13:26
1. Piet. 1:24 Sillä:

"kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee,

1. Piet. 1:25 mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti."

- Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.
================

1. Piet. 2:1 Pankaa siis pois
- kaikki pahuus
- ja kaikki vilppi
- ja ulkokultaisuus
- ja kateus
- ja kaikki panettelu,
1. Piet. 2:2 ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa,

- että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,

=========
1. Piet. 2:3 jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä."
=========

1. Piet. 2:4 Ja tulkaa hänen tykönsä, ...

.. elävän kiven tykö, ...

- jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,
1. Piet. 2:5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja,

- jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 13:27
1. Piet. 2:6 Sillä Raamatussa sanotaan:

"Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva."

1. Piet. 2:7 Teille siis, jotka uskotte, se on kallis,

- mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"
1. Piet. 2:8 ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi." Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ...

- ja siihen heidät on pantukin.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 13:35
Varsin moni on tullut herätykseen ja elävään uskoon. Heille on kuitenkin käynyt, niin kuin Paavali varoittaa: Hengessä aloitte lihassako nyt tahdotte lopettaa.

Moni Jeesuksessa alkanut usko on päättynyt "kehonrakentajaksi" eli bodariksi. Nämä hengelliset bodarit hyvin mielellään esittelevät hyvin kehittyneitä "hengellisiä" lihaksiaan, joilla he tekevät ahkerasti "Jumalan töitä".

Tosiasiassa he leuhkivat sillä mitä ovat luonnollisen siveyden, itsekkyyden, omahyväisyyden ja hengellisen ylpeyden kautta saavuttaneet. Se on ihmiskunniaa, jota he ovat ihmisten edessä keikaroimalla ja erilaisia
"kevätjuhlaliikkeitä" tekemällä saavuttaneet.

Eri kirkkokunnissa tätä ansiovanhurskautta tehdään ja hoidellaan erilaisilla menetelmillä, henki on kuitenkin sama.

"Mitä siveydestä puuttuu se paikataan armolla."
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 13:38
annat mielenkiintoista tietoa Norjan luterilaisesta lestadiolaisuudesta, siinä on teologisesti olennaisia kohtia eikä vain ulkonaista eroa.

pelkkä sanan "pyhitys" mainitseminen saa liikkeelle sellaisen intiaanien sotatanssin, hypitään nuotion ympärillä, ulistaan ja ammutaan palavia nuolia, joissa lukee "kuollut usko" "omavanhuskaus" "perkeleen ääni".

luulen että tämä on villakoiran ydin, jonka hibernatus mainitsee lyndgreniläisistä, oppi pyhityksestä.

sen takia luostarit ja Gerontikon tuntuvat niin vaarallisilta, ollaan menossa suuntaan johon joku ei halua meidän kulkevan.

siis "pyhitys" on teemani.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 13:40
Sepe antaa tuossa mainion esimerkin, miten sanaa "pyhitys" voidaan saattaa huonoon huutoon

hengellisiä bodareita!

kyllä niitäkin on

no, tämä tulee olemaan mielenkiintoista
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 13:41
mielenkiintoista niinkuin kiinalaisessa kirouksessa

olette varmaan jo sen kauhean kirouksen kuulleet monta kertaa:

"suotakoon sinun elää mielenkiintoisia aikoja!"
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 13:43
Hehheh!
99 % lestoista ei tiedä lyngeniläisistä sanaakaan.

Jos tietäisi, so what?
Jos kerran lihan pyhityksen väylä on jo vienyt paatin karille, kuka sitä enää uudestaan etsii?

Nektaria se on vain sellaiselle, joka luulee sillä pyyhkivänsä ykkösporukassa taivaaseen.
Hyvää jatkoa vaan pojille!
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 13:45
Täytyy sanoa, etten tuota Sepeä ymmärrä. Luulla pääsevänsä keskustelemaan jonkun mikon ja hibernatuksen kanssa vanhurskauttamisopista! Oikeesti.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 13:50
Bodaaminen tietysti jää epäselväksi, jos ei ole elämässään joutunut sitä kokemaan.
Kulttuuriuskoiselle riittää pelkkä kuollut läsnäolo riiteissä ja yhteisössä tunnelmineen.

Sellaisessa ei tule niitä suoritusongelmia, jossa mikään ei tunnu vanhurskaan Jumalan edessä riittävän, vaikka kuinka yrittäisi täyttää.

Voi jopa pistää pilkaksi, kuis te nyt noin hermostutte sanasta "pyhitys".
Orjuuskin voi olla aika kepeä asia, kun sitä lukee vaan kirjasta.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 13:55
Ahtaan portin kohdalla kaikki tämä ihmisen luontainen uskonnollinen puuhastelu kirkastuu synniksi, kun Kristuksen Henki paljastaa perimmäisiksi motiiveiksi langenneesta luonnosta käsin liikkeelle lähteneet voimat. Muun muassa: Ihmispelko, sairas syyllisyys, häpeä, hylätyksi tulemisen pelko, ja sen seurauksena tullut mielistely ihmisten edessä, oman kunnian pyyntä, itsekkyys, itsekeskeisyys, omahyväisyys, elämän hekuma, etc etc. Kaikki nämä vammat johtuvat syntiinlankeemuksesta.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 13:59
Ellen väärin muista, täällä oli halua sijoittaa ahdas portti taivaaseen.
Ehkä silloin ajatellaan lopullisen karsinnan tapahtuvan siellä.
------------------
Parikymmentä vuotta sitten kysyin Eerolta, kuinka hän ajattelee seurakunnan määrittyvän. Sanoi vain: "Pyrkikää ahtaasta portista sisälle...".
Minusta siinä oli kaikki tarpeellinen, vaikka en sitä silloin ymmärtänyt.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 14:02
Fil. 1:15 Muutamat tosin julistavat Kristusta kateudestakin
ja riidan halusta,
mutta toiset hyvässä tarkoituksessa:

Fil. 1:16 nämä tekevät sitä rakkaudesta, koska tietävät, että minut on pantu evankeliumia puolustamaan,

Fil. 1:17 nuo toiset taas julistavat Kristusta itsekkyydestä,
epäpuhtaalla mielellä,
luullen tuottavansa minulle murhetta kahleissani.

Fil. 1:18 Vaan mitäpä tuosta, kunhan Kristusta vain tavalla tai toisella julistetaan, joko näön vuoksi tai totuudessa!

- Ja siitä minä iloitsen, ja olen vastakin iloitseva.

Fil. 1:19 Sillä minä tiedän, että tämä on päättyvä minulle pelastukseksi teidän rukoustenne kautta ja Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla,

Fil. 1:20 minun hartaan odotukseni ja toivoni mukaan, etten ole missään häpeään joutuva, vaan että Kristus nytkin, niinkuin aina, on tuleva ylistetyksi minun ruumiissani kaikella rohkeudella, joko elämän tai kuoleman kautta.

===========
*) Fil. 1:21 Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.
==========
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 14:14
Jumalan pelastavaa sanaa nimitettiin Suomi24.fi:n
"lestadiolaisuus" palstalla fraasiksi.

Se on monien mielestä fraseologiaa puhua pelastavasta Jeeuksesta Kristuksesta, JONKA AINOAN lihaksi syntyneen syntiuhrin kautta on syntisille pelastus. Tämä pelastus on ollut TÄYSIN valmis noin vuodesta 0033 jKr.

Ihminen joko ottaa sen USKOLLA vastaan taikka hylkää sen, kuka mistäkin syystä. Osalla Kristuksen hylkäämisen verukkeena on se, "kun minä olen niin kelvoton, syntinen, ja huono ihminen".

Ei voisi olla enää kamalampaa syytä hyljätä Kristuksen ILMAISEKSI tarjoama vanhurskaus ja vaihtaa se omanvanhurskauden "kilvoitukseen".

Siihen toivottomaan
"kilvoitukseen", jossa ihminen kyntää yhtä aikaa kymmentä eri sarkaa, joista se kymmenes ei tule ikinä valmiiksi.

Kun sen "rakennustyömaan" sijaa ottaisi >USKOSSA Kristuksen vastaan ja puhkeaisi miljoonien kristittyjen kanssa kautta taivaisen pahaavaan yhteiseen ylistysvirteen.

Eroa näiden kanden vanhurskauden välillä on mahdoton sanoilla kuvata. Minä tiedän, koska olen elänyt näissä molemmissa tiloissa.
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 14:19
Aivan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 14:44
"Ellen väärin muista, täällä oli halua sijoittaa ahdas portti taivaaseen."

tarkennan vähän muistiasi, eräillä pojilla keitti kone, kun mainittiin Athanasiuksen uskontunnustus ja 2 Kor 5:9-10

"Siksi myös pyrimme noudattamaan hänen mieltään, olimmepa jo perillä hänen luonaan tai vielä sieltä poissa.

Meidän kaikkien on tultava Kristuksen tuomioistuimen eteen, jotta kukin saisi sen mukaan, mitä ajallisessa elämässään on tehnyt, hyvää tai pahaa."

Puhutaan pyhityksestä, että kuviot selviävät. Jokin siinä nyt ei ole kohdallaan, kun selvä Jumalan sana ei kelpaa.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 14:50
Katsokaan kun langenneessakin luonnossa on kaksi puolta, hengellinen ja lihallinen.

Siis inminen voi olla myöskin hengellisesti lihallinen ihminen yhtä lailla, kun hän voi olla ruumiillisestikin.
 
 Kirjoittanut: hibernatus, 05.06.2007 14:51
Ummehtunutta on sellainen keskustelu, jossa keskustelija 1 sanoo jonkun jostain kirjasta tai saarnasta oppimansa iskulauseen, ja keskustelija 2 siihen päälle sitten aamentaa "joo, veli, joo veli." Välillä sitten haukutaan olan takaa toisia, jotka eivät suostu kyseistä iskulausetta allekirjoittamaan tai hyökätään yksissä tuumin sellaisen kimppuun, jos sellainen sattuu keskusteluun uskaltautumaan. MikkoL on ollut tuomassa keskusteluun vähän uusia tuulia ja saanut sitä aika ajoin pois tuolta tylsäksi käyneeltä radaltaan.

---

Mitä tulee itse iskulausekristillisyyteen, niin se on hyvin ikävää, koska kukaan ei pelastu iskulauseilla, vaikka ne kuinka kivoja olisivatkin. Ilman elävää yhteyttä Kristukseen elävä rakkauden kautta vaikuttava usko jää tyhjille iskulausekristityille hullutukseksi, ja siksi heillä on tarve pyrkiä tekemään sitä tyhjäksi syyttämällä milloin omastavanhurskaudesta ja milloin jostain muusta.
 
 Kirjoittanut: Sepe, 05.06.2007 15:02
Kristuksen iankaikkisesti pysyvä sana = iskulause?

Tuollaista henkeä ole haistanut ennenkin. Toinen samanveroinen;
"lyuödään Raamatulla päähän",
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 15:03
no niin, lähdetään hiljalleen kelaamaan tätä palstan aihetta.

kuten hyvin tiedämme, eristäytyminen maailmasta ja asettuminen uskonnolliseen kommuuniin ei ole vain kristillistä perintöä, vaan sitä esiintyy esimerkiksi buddhalaisuudessa, tiibetissä Dalai Laman johdolla jne.

ilmiö on yleisuskonnollinen siinä missä esimerkiksi rukouskin
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 15:05
lähden liikkeelle Raamatusta.

Israelin Jumala kutsuu erään tärkeimmistä työmiehistään faaraon hovista ja lähettää hänet... Siinain autiomaahan.

Siellä kasvatetaan karujen graniittikallioiden lomassa, perheensä ja lammas ja vuohilaumojensa kanssa hiljaisuudessa elävä mies suureen tehtäväänsä.

kun Israelin kansa sitten lähtee Mooseksen johdolla Egyptin lihapatojen äärestä, Jumala solmii sen kanssa liiton Siinain vuorella.

Autiomaassa.

Kansa ei liittoa tahdo pitää, joten Herra antaa sen viipyä karussa autiomaassa ne neljäkymmentä vuotta, jonka kuluessa koko Egyptistä lähtenyt sukupolvi kuolee.

Autiomaassa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 15:07
Luvattua maata Mooses saa vain katsella, mutta ei pääse sinne perille. Joosua vie kansan Jordanin yli.

Tuo kansa on syntynyt ja kasvanut Jumalan autiomaassa.

Profeetta Elia joutuu hengenhätään ja etsintäkuulutetuksi. Hän palaa sinne Israelin kansan ja liiton vuorelle.

Autiomaahan.

(Professori Jukka Thuren opetti minulle tuon tärkeän eron: erämaahan mennään metsästämään, eränkäyntiin, Siinai on autiomaa)
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 15:11
Laestadius puhuu ahtaasta portista, kuinka siitä ei pääse lävitse omanvanhurskauden paksu pöyhkyri yllä.
Se on äkkinäiselle yllätys, että paksu pöyhkyri voi olla siellä Siinain erämaassakin yllä, vaikka jalassa olisikin vain ruosteiset... sanonko mitkä..
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 15:14
Noihin aikoihin Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa:

"Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!" Juuri häntä tarkoittaa profeetta Jesajan sana:

-- Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!"

Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista, joka puolelta Juudeaa ja kaikkialta Jordanin ympäristöstä. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa.

Matt 3:1-5
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 15:16
Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi.
Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä.

Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: "Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi."

Mutta Jeesus vastasi: "On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.'"

Matt 4:1-4
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 15:18
"Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä."

Aikamoinen askeetti

On sanottu, että tuollaisen hieman yli kuukauden paaston jälkeen ei tule nälkä vaan NÄLKÄ

ihmisen keho alkaa polttaa kaiken ylimääräisen jälkeen itse kudoksia.

Huutava, viiltävä, tuskalline nälkä sillä koko keho on nyt vaarassa.

Ihminen on valmis syömään rottia, heinäsirkkoja, matoja, mitä vain.

Paholainen tiesi tämän ja neuvoi Jeesusta, miten tämä saisi yllin kyllin leipää.

Koko maisema oli näet pelkkää kalliota ja kiven murikkaa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 15:20
Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänet temppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: "Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas. Onhan kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.'"

Jeesus vastasi hänelle: "On myös kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.'"
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.06.2007 15:20
Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: "Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua."

Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: 'Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.'"
 
 Kirjoittanut: jorma, 05.06.2007 15:21
Autiomaa.
Menikö Mooses rakentamaan sinne omaa pyhyyttään?

Autiomaa.
Raamatulliset esikuvat näyttävät lopulta olevan vain sekundäärisiä, koska sama temppu voidaan tehdä kokonaan toisenlaisessa ympäristössä.
Valamon tai Solovetskin kalliosaari näyttää aika huonolta autiomaalta.

Primäärinen motiivi on oman itsensä piinaaminen ja siitä armon saaminen Jumalan edessä.

Jos on muita motiiveja, niitä ei tietenkään voi tuomita.
P. Katariinaan ei ainakaan menty kirjallisissa tarkoituksissa, koska Wallin nimitti kirjastoa "Augiaan talliksi". Ei ollut käytetty.


Pääasialinen ero on, ettei sitä tehdä apostolisen opetuksen mukaan: "mennään kaikkeen maailmaan..
ihmisten pariin.. eikä eroon ihmisistä".

No comments:

Post a Comment